MaBaker's

Vuosi 2006

2006-12-11T11:39:00.000+02:00

On nyt sitten pulkassa! Huimaa menoa on ollut. Paras vuosi koko kasvatustyöni aikana. Suuret kiitokset kaikille MB-bokserin omistajille mukanaolosta - teidän kanssa on ollut kiva olla tässä vauhdissa mukana. Suuret kiitokset myös kaikille niille ystäville, jotka olette tehneet tästä mahdollisen niin PK-puolella kuin näyttelyissäkin.

Vuoden 2006 saldo:
2 x VPG1
1 x ZTP testattu
3 x FH1
4 x FH2
1 erikoisjäljen Rotumestari 2006
2 x kansainvälinen muotovalio
1 x Suomen muotovalio
2 x Venäjän muotovalio
1 x RKF valio
1 x Eestin Voittaja 2006
1 x Baltic Boxer Junior Winner 2006
1 x Voittaja 2006
1 x Juniori Voittaja 2006
sekä lukuista sertit ja CACIBit

KIITOS!

...ja tähän vielä parempi :)

2006-09-06T12:51:00.000+03:00

Ma Baker's Sky Is Limit teki eilen 5.9. Tamperella VPG1 tuloksen 91/74/84, tuomarina saksanpaimenkoiramies Pentti Rapila. Samalla Erkistä tuli kansainvälinen ja Suomen muotovalio.

Kaksi kansainvälistä muotovaliota tänä kesänä, yksi Suomen muotovalio ja toivottavasti vielä yksi tulee lisää - peukkuja vain pidetään syksylle! Kaksi VPG1 tulosta kahdelle eri kasvatille ja yksi ZTP-testattu sekä kaksi FH-tulosta toinen FH1 ja toinen FH2. Ei lainkaan paha - ei.

Kaikki asetetut tavoitteet on saavutettu. Saa nähdä mitä ATIBOX FH MM-kisat tuo tullessaan. Ainakin meillä on edustusoikeus plakkarissa, sekä Erkillä että Pipsalla.

Tähän on hyvä päättää kesä

2006-09-05T10:28:00.000+03:00

Mahtava viikonloppu tuo viime viikonloppu. Klubsiegerissä MB-bokserit hoitivat homman kotiin niin sanotusti. Ma Baker's Achtung pokkasi Jugend Klubsieger '06 tittelin ja äitinsä Aysha vd Schwarzen Perle pokkasi aikuisten Klubsieger '06 tittelin. Ma Baker's Baby Baby voitti keltaiset nartut nousten junioriluokasta ja äitinsä Ma Baker's Private Dancer sijoittui hyvin keltaisten narttujen 3. sijalle ja siskonsa Ma Baker's Pretender keltaisten narttujen 4.sijalle. Pretenderin poika Ma Baker's Xcalibur voitti avoimet tiikeriurokset ja sijoittui tiikeriurosten 3.sijalle ja kisasi Klubsieger '06 tittelistä. Ma Baker's kasvattajaryhmä oli BIS-kasvattaja!!

Samaisena päivänä Ma Baker's Wanna Have Fun ja Pirve tekivät VPG1 2.tuloksella Lahdessa. Puruista 91 pistettä! Todella upea suoritus - hienoa Pirve!!

Sunnuntaina sisko Ma Baker's Waudi Wow Wow läpäisi ZTP-testin todella upealla suorituksella. Tuomarin lausunto: "Erittäin vietikäs narttu, jolla tiukka täysi puruote. Molemmissa suojeluosuuksissa osoittaa vahvaa käyttäytymistä."

Mahtava kokemus

2006-05-17T23:17:00.000+03:00

On ollut tämä kulunut kevät. On ollut ihanaa seurata luonnon puhkeamista. Aurinko paistaa aamusta iltaan suoraan terassille. Aamuaurinko on herättänyt ihanasti säteillään. Eikä vain emäntä ole nauttinut, vaan koirat on ilmiselvästi nauttineet pienestä elämästään täysin siemauksin.

Tänään ilmestyi nurkkiin sitten uusi "kotieläin" - Simo-Siili. Valtavan kokoinen - tiedä onko uros vai naaraspuolinen, mutta Simo-Siili se nyt on ;) Vein sille maitoa lautasella ja oli hauska seurata sen touhuja. Se nuuhi kukkapenkkiä eikä huomannut tuloani ennen kuin olin aivan liki ja sitten se alkoi sähisemään ja vetäytyi "kerälle". Jätin maitolautasen ja siiryin pois terassille seuraamaan tilannetta. Jonkin aikaa kuului uskomaton tuhina ja sitten se avautui kerästä ja nuuhi kohti maitolautasta. Ja aivan kuin pikku pennut - veti aluksi väärin maitoa ja pärski. Hetken kulutta se siirtyi toiselle reunalle, josta oli helpompi litkiä ja enää ei mennyt "väärään nessuun" ja pian se "ui" etujalat maidossa ja litki. Ilmiselvästi se ei ollut aikaisemmin litkinyt maitoa lautaselta... Katsotaan ilmestyykö huomen illalla samaan paikkaan.

Mitähän vielä täältä Suomen Putajalta löytyy tän kesän aikana...

Korkattu on

2006-04-19T22:10:00.000+03:00

...ei vielä jälki - toivottavasti sekin, mutta pyöräilykausi. Eli on se kevät jo vihdoin tulossa. Käytiin tänään Erkin kanssa polkemassa n. 7km lenkki. Vähän oli vielä raskasta, kun hiekkatie oli aika pehmeä. Tuntui, että emännän kunto loppuu aikaisemmin kuin Erkin. Ja pitäisi vielä polkea se AD... Talven potkuroinnista on todella ollut hyöytä - ei ollut mitään ongelmia pyörän kanssa, vaan poika juoksi nätisti pyörän vieressä - ihan kuin olisi ikänsä tehnyt sitä. Ja kuitenkin kysessä oli ihan ensimmäinen kerta.

Kovasti odotellaan vain tuon lumen sulamista, sitten päästään pyöräilemään tuonne maastoon ja mukaan mahtuu silloin useampikin nelijalkainen, kun täällä maalla ei tarviste huolehtia niin noista vastaantulevista lajitovereista.

Se tulee sittenkin

2006-03-15T19:29:00.000+02:00

Se kesä!! Tänään oli täälläkin ensimmäinen ihan oikea keväältä tuntuva päivä. Todella lämmin ja aurinkoinen. Aamu aurinko herätti jo kuuden aikoihin ja sitä riitti iltaan asti paistaen täydellä terällä ja räystäät tippui. Ihanaa.

Full moon

2006-03-13T23:17:00.000+02:00

Tässä kun odotellaan pentuja syntyväksi, tepastelin tuossa pihalla. Ei voi kun ihastella luonnon kauneutta. Täysikuu tähtikirkkaalla taivalla antaa todella upean valon. Ympäristö on uskomattoman valoisaa ja hieman aavemainen tunnelma. Tosi upeaa ja kaunista.

Onnea Iso-Arsi

2006-03-02T21:55:00.000+02:00

...lottovoitosta ;) MB Xcalibur alias Xeno, Kenvius jne. (rakkaalla lapsella on monta nimeä) kuvattiin tänään sitten virallisesti - se mitä on vielä lausumatta eli selkä ja kyynärät. Xeno kuvattiin vuosi sitten, mutta alle 2v, joten lausuntoa kuville ei saa. Selkä oli silloin täysin puhdas, kuvat silloin "arvosteli" ell Skutnabb. Samalla kuvattiin lonkat A-A ja polvet (sekä röntgen kuvaus että kliininen tutkimus) tuloksella 0-0. Nyt selkäkuvat 2,5 vuotiaana edelleen täysin puhdas ja lähtivät sitten virallisesti lausuttaviksi. Ell Ventälä totesi vain, että on harvinaisen terve selkä bokseriksi. No, mutta oli niitä kuvia ilo katsellakin hännän tyvestä viimeiseen niskanikamaan kallonpohjassa - kauniin puhtaat ja korrektit nikamat. Otettiin sitten kyynäristä samalla kuvat ja puhailta näyttivät. Ei voi muuta kuin onnitella Arsi - terveen koirat olet saanut!! Eikä vain terveen, vaan erittäin hyvän koiran korvienkin välistä - vietikäs, temperamenttinen, pakotteisiin hyvin vastaava ja erittäin lahjakas jäljestäjä. Eikä se taida olla ulkomuodollisestikaan ihan sieltä huonoimmasta päästä ;) . Onnea!

Siitä se lähtee

2006-01-29T18:42:00.000+02:00

Tänään MB Baby Baby sitten korkkasi "näyttelyuransa" - jos sellaista nyt uraksi voi sanoa. Järvenpäässä oli Borderterrierikerhon järjestämä mätsäri. Koiria liki 500. Beibi tietysti isoissa pennuissa ja upeasti voitti kaikki isot pennut, joita paikalla n. 60. Ja loppupelissä typykkä esitti itsensä BIS4:ksi - niin sitä pitää!! Onnittelut Suskille.

Potkurointi - taiteenlaji?

2006-01-21T01:14:00.000+02:00

Tänne maalle kun muutti, niin "luotoisetuna" tuli monta asiaa. Kaupanpäälisenä kuin tuli potkuri, niin nyt on harjoiteltu koirien kanssa potkuroimista ajatuksena se AD-koe joskus keväällä/kesällä/syksyllä. Hyvin tuo potkurointi on näiden kanssa onnistunut 7 km lenkki vedetään vähintään 2-3 kertaa viikossa. Tietty nyt kun on kovat pakkaset lököillään vain soffalla. Mutta opeteltu on tai itseasiassa aika nopeasti nuo oppivat potkurin vieressä juoksemaan. Mutta se potkurointi - se se on se taiteenlaji. Potkurointi meni hyvin, kunnes ne helkkarit ajo tohon tielle hiekkaa. No, uusi 7km lenkki löytyi, johon ei ajettu normaalisti hiekka. Ja sitten tuli ne liukkaat kelit - siis sato sitä vettä ja se jääty ja sitä hiekkaa ajettiin sinnekin. No, meikä ajatteli, et tarvitaan ne lisävarusteet potkuriin. Paikallisesta rautakaupasta (tietysti) löytyi potkurin jalaksiin tarkoitetut muoviset levikkeet. Jep jep, ja vauhtia lisää. Aivan! Olipa muuten sitten sellaista tuskaa ettei toista kertaa toivo. Kaikki kivet, ne pienimmätkin tarttui niihin muovisiin levikkeisiin (kuten pulkan pohjaan) osa jäi kiinnikin ja rajoittivat liukumista! Voi helkkari, että oli yhtä tuskaa - mutta lenkille oli lähdetty ja lenkki tehtiin 7km meni sitten hammasta purren. Ja nyt on levikkeet toistaiseksi irrotettu - katsotaan minkä kelin vehkeet ne oikeesti on. Ja tietty nyt on niin kylmä, ettei potkuroimisesta tuu mitään. Toivottavasti lauhtuu nopeasti ja päästään taas jatkaa harjoituksia...

Elämä on...

2006-01-15T00:31:00.000+02:00

...täynnä monta suurta, uutta ihmeellistä asiaa. Eikä ikinä ole liian vanha niiden oppimiseen. Olen kovalla innolla odottanut koko talven lintujen ilmestymistä ruokkimispaikalle. On hommattu kaiken mualiman herkkuja ja jutskia, mutta ei. Ajattelin jo, että koirat karkottava ne pois. Mutta viime viikkojen aikana on niitä ilmestynyt - ilmat lämpenivät vissiinkin sen verran. Ja sellaisia, joita en edes tunnista - koulussa tuli aikonaan opiskeltua jonkin verran tuota ornitologiaa (osukohan toi sana oikeeseen) - et harakka erottuu variksesta ;)

Eräs ystävä täs pelotteli syksyllä, että pidä varasi koirien kanssa (onneksi on tarha - ja iso sellanen), ettei käy köpelösti näin maalla. No, täs muutama päivä sitten luin paikallisesta lehdestä, että täällä on ilveksiä! Oli löytynyt raadeltu peura ilveksen jäljiltä...Monena iltana tulee mietittyä, että mitä ne ihan oikeesti tuolla pihalla "näkee", kun joskus tullaan niin karvat pystyssä sisälle - ja tähän aikaan vuodesta ei enää kyllä siilejä liiku :)

Villiä touhua Villa Myssyssä - Wild Wild West.

Hmmmm... joskus mietityttää

2006-01-08T00:54:00.000+02:00

Katselin tuossa tänään ohjelmaa YLE Teema-kanavalla Kulkija Kiinassa. Oli tosi mielenkiintoinen. Herätti paljon ajatuksia ja varsinkin reportterin kommentti, että on hienoa olla todistamassa Kiinan suunnistamista kohti "uutta ajanlaskua ja kehitystä". Ajatuksena se, että Kiina kehittyy, suuret yritykset ovat perustaneet toimipaikkojaan ja nuoriso haluaa olla tuon kehityksen mukana - kuitenkaan ne haastatellut nuoret eivät olleet huolissaan vanhan kiinalaisen kulttuurin hukkumisesta tuohon kehitykseen. Yksi maailman suurimmista kansoista - olisi upeaa olla katsomassa ja todistamassa sen kehittymistä! Ja siihen meikäläiselläkin olisi mahdollisuus, jos vain haluaisin. Työnantaja tarjoaisi siihenkin mahdollisuuden, vaikka puolen vuoden työkomennukselle Pekingiin - muutama työtoveri on jo lähtenyt... Ja haluaisinhan toki, mutta... jossain vaiheessa elämää on kuitenkin tullut tehtyä se ratkaisu, että koirat hyvinkin pitkälle määräävät elämää. Valintoja on tehtävä ja omien valintojen perusteet on hyvinkin selkeät ja missään nimessä en kadu. Aika aikaansa kutankin - on joku viisas joskus sanonut.

Suomen Putaja ja Villa Myssy on tällä hetkellä mualiman paras paikka :)

Uutta kotia vailla!!!

2005-12-29T14:20:00.000+02:00

Ma Baker's Zik Zak etsii uutta kotia! Nemon perheessä on todettu yhdellä lapsista astmaa ja uuden kodin etsiminen on ajankohtaista. Jos olet kiinnostunut niin ota yhteyttä minuun puhelimitse ja jutellaan lisää.
Ohessa Nemo 7 vk ikäisenä

Hyvää itsenäisyyspäivää

2005-12-06T19:06:00.000+02:00

Haluaa toivottaa meikäläinen... täältä kaukaa maailman ääristä - Singaporesta. Vaikka en päässyt bokserikasvattajana :) linnan juhliin, niin melkein ainakin. Oltiin tänään Singaporen Suomen suurlähetystön järjestämissä itsenäisyyspäivän juhlien vastaanotolla, jossa Yliopiston Laulajat esitti useamman laulun - ja maammelaulun lisäksi Finlandia-hymin - ei elämässä montaa kertaa koe samaa. Iho meni ihan kananlihalle.

Kyllä itsenäisyys täällä maanäärissä aikuisetn oikeasti tuntuu joltain...

Elämä on ihanaa, jos sen oikein oivaltaa..

2005-11-26T23:21:00.000+02:00

Talvi tuli (toivottavasti pysyvästi) tänne Suomen Putajallekin. Lunta on tosin tullut vain noin 3 cm, mutta se on peittänyt maan, puut, pensaat - kaiken. Luonto on saanut kauniin valkoisen harson peitoksi. Kaikki näyttää niin kauniilta ja kun vielä lyhdyt eri puolilla pihaa valaisevat pensaita ja puiden oksia - voiko kauniinpaa olla. Ihan sielu lepää... Paljussa vesi lämpiää - pesin paljun kuluneella viikolla ja puhdasta vettä on laskettu sinne koko iltapäivä - samoin sauna. Ihanaa päästä saunaan ja siitä lämpimään paljuun ja katsella lumihiutaleiden matkaa kohti maanpintaa. Tulee olemaan yksi niistä elämän uusista kokemuksista.

Toivottavasti 2 viikon kuluttua sää on samanlainen, sillä olisi ihana jakaa tämä kaikki ystävien kanssa. Tuolloin vietämme täällä Villa Myssyssä treenikauden päättäjäisiä hyvien ystävien seurassa tehden hyvää ruokaa, maistellen hyviä juomia, saunoen, paljuillen ja nauttien toinen toistemme seurasta.

Kyllä se elämä on välillä todella ihanaa.

Ja meinas melkein unohtua - Erkki oli viime sunnuntaina ROP Jyväskylän KV-näyttelyssä - kolmas CACIB - ja vain kaksi viikkoa aikaisemmin se MM-pronssi Stufe 2-luokassa. Ei vois koiraltakaan parempaa toivoa. Niinkuin eräs ystävä tuumais "kestää keppiä ja katseita"!

ATIBOX FH 2005 MM-kisat

2005-11-12T10:32:00.000+02:00

Pitkä matka takana yli 3000km ja nyt muutama päivä jo kotona huilattu. Aina vain fiilarit on mahtavat! Ei sitä joka päivä sijoituta ATIBOX kisoissa mitallisijoille.

Lounyssä ei ollut satanut pariin kuukauteen ja keskiviikkona kun menimme ekaa kertaa treenaamaan olimme aika järkyttyneitä. Pellot olivat kaukaa katsottuna ihan hyvän näköiset - oras n. 5-7 cm mittaista. Mutta kun lähti polkemaan jälkeä... pohja oli savea ja aivan kivikovaa kokkareista. Tehtiin ekana päivänä kaikille koirille kevyemmät jäljet; minä Pipsalle ja Erkille 600-800 askelta pitkät ja vanhetettiin niitä noin tunti. Matka ei ollut rasittanut kumpaakaan ja molemmat ajoivat innolla jälkensä.

Torstaina aamulla oli kosteaa ja satoikin jonkin verran. Savi tietty alkoi kostumaan ja tarttuikin jonkun verran kengänpohjiin. Mutta olosuhteet oli jo hieman erilaiset - ei niiiiin kuivaa. Torstain olikin sitten vuorossa kisajäljet. Pispalle tehtiin jälki; eka suora 350as (ekat ruoat 200 askeleessa) suora kulma, toiselle suoralle kaari ja esine, suora kulma, kolmas suora melkein yhtä pitkä kuin eka, piikki, suora ja loppukippo. Ruokaa jäljellä oli tosi vähän. Erkille tehtiin Stufe 2-luokan jälki hieman muunneltuna; eka suora pitkä n. 300as (ekat ruoat 250 askeleessa), suora kulma, toinen suora jolla esine, suora kulma, kolmas suora, suora kulma, neljäs suora oli sitten pitkä n. 200 askelta, piikki, suora ja loppukippo. Molempien jälkiä vanhetettiin 3 tuntia ja molemmille tehtiin hartat 0,5 h ennen jäljen ajamista

Koirat ajoivat jäljet hyvin. Pipsa ajoi todella hyvän jäljen. Pipsamaisesti hieman kulmista yli, mutta korjasi oma-aloitteisesti. Kaari ei tuottanut suurempia ongelmia - itseasiassa ajoi sen yllätyksekseni normaalia paremmin. Pysyi jäljellä hyvin, ei poikennut vaikka tuulen suunta muuttui. Kaiken kaikkiaan loistava jälki. Harhoihin Pipsa ei reagoinut lainkaan. Tästä oli hyvä lähteä kisaan. Erkin jälki jättikin sitten pikkasen korjaamisen varaa tällaiselle pedantille koiranohjaajalle. Kaikin puolin suoritus oli hyvä, mutta aika ajoin Erkki pyrki ajamaan jälkeä sivussa n. 15-20cm ja diagonaalisuus tuotti haasteita - tarkistuksia sarojen suuntaan normaalia enemmän. Joissakin kulmissa johtuen vieressä ajamisesta Erkki meni reilusti yli, mutta etsi oma-aloitteisesti jäljen ja jatkoi ilman mitään apuja. Suoritus jäi vähän kaivelemaan meikäläistä.

Perjantaina sitten päätettiin tehdä motivoivat jäljet ja Erkin jäljellä oli tarkoitus puuttua tuohon vieressä ajamiseen. Sää aamulla oli todella kostea, vettä ei kuitenkaan satanut, mutta sumuista ja kosteaa. Sen verran oli pellot kostuneet, että kengän pohjiin jäi jo aikamoiset kokkareet multaa. Ja jälkien sekä ajaminen polkeminen oli todella raskasta. Pipsan jälki on n. 1200 askelta paljon kulmia, esineitä, ruokaa ja ensimmäinen suora oli pitkä. Jälkiä vanhetettiin tunti. Pispa ajoi hyvin oman jälkensä - ei mitään moitittavaa. Tasaisella paineella ja hyvin jäljestä huolen pitäen. Erkin jälki oli sitten todella erinomainen harjoitus. Jälki ajettiin lyhyellä liinalla, joten pääsin puuttumaan heti noihin sivussa-ajamisiin ja sain tarkennettua kulmatyöskentelyäkin. Sitten ekalla harhalla poika yritti väkisin lähteä harhalle - onneksi pääsin puuttumaan siihenkin ja seuraava harha meni hyvin. Treenin päätyttyä oli hyvä mieli - päästiin puuttumaan niihin muutamiin epäpuhtauksiin ja ei voinut muuta kuin toivoa, että tämä treeni tuottaisi pelkästään hyvää seuraavan päivän kisoissa. Itse olin siitä aika varma, Erkki kun on sellainen putkiaivo, että "muistaa" edelliset harjoitukset loistavasti. Mikä tietty tuo haasteita ohjaajalle.

Arvonnassa sitten illalla meikäläisellä ei todellakaan ollut paras arpaonni. Vedin Pipsalle no. 1 mikä tarkoitti ensimmäistä ryhmää - jälkeä lauantaina- ja sen sisäinen jälkijärjestys arvonta olisi sitten lauantai aamuna. Erkille vedin no. 16 eli Stufe 2-luokan ensimmäinen ryhmä. Näin ollen koirieni jäljet olisi olleet päällekkäin. Onneksi G.Karg tarttui asiaan ja hoiti niin, että Erkki sai sitten Stufe2-luokan viimeisen jäljen no. 24. G.Karg, Cornelia Plus ja Udo Hermann pitivät meistä muutenkin erittäin hyvää huolta.

Lauantai aamu koitti ja ... vettä tuli taivaalta. Aluksi vain tihuuttamalla ja myöhemmin vähän enemmän. Säähän ei meidän koirille ole ongelma. Täällähän sataa alvariinsa. Sade kuitenkin aiheutti sen, että osa pelloista oli märkää mutaa ja välillä oli aivan kuiviakin paikkoja. Muta tarttui kengänpohjiin tosi voimakkaasti samoin kuin koirien tassuihin. Oli aikamoista touhua. Meille osui aamulla sitten 2 jälki. Ensimmäinen koirakko pääsi ekan suoran päähän ja jäivät sitten ekaan kulmaan. Meille kävi huonommin. Jäljen aloitus oli kaikille laitettu sitten tietyn matkan päähän pellon reunasta - siinä ei katsottu mikä oli pohja tai minkälainen paikka se oli ylipäätään. Pipsa lähti tunnarille pikkasen huolimattomasti ja ilmaisi sen. Tunnarin jälkeen näin yhden askeleen ja lähetin Pispan jäljestämään. Nousi ylös ja lähti eteenpäin n. koiran mitan ja välittömästi jälki hukkui. Etsi ja etsi ja etsi - ei mitään. Tunnarin jälkeen oli heti kahdet traktroin jäljet ja maa oli painautunut kovaksi jo muutenkin kuivan kauden aiheuttaman kovuuden lisäksi. Kyseisessä kohdasse ei ollut orasta juuri ollenkaan vaan pohja oli vanhaa olkea. Pispa yritti hakea jäljen hajua, yritin auttaa sen yli kyseisen paikan. Kerran Pipsa sai hajun jäljestä ja ajoikin sitä muutaman askeleen. Siinä vaiheessa tuomari kutsui minua nimeltä ja levitteli käsiään. Tulkitsin sen siten, että olemme reilusti jäljen sivussa. Otan Pipsan luokseni ja lähetin sen uudestaan ja ikäväkseni olimme todella tyhjän päällä sillä jälki meni siellä missä Pipsa oli ollut. No, eihän sitä tyhjältä mitään löydä. Pitkään tuomari antoi Pipsan yrittää kunnes pisti pelin poikki. Siinä vaiheessa olimme jo selvinneet traktorin jälkien yli ja kysyin, että saanko ajaa ekalle esineell, jotta saisin Pipsan jotenkin palkattua. No, tuomari ei ymmärtänyt eikä jäljenpolkija ja siinä Pipsa saikin jäljestä kiinni ja ajoikin jonkin matkaa, mutta tuomari käski meidät pois... Yleisö oli kovasti pahoillaan. Eräs saksalainen rouva tuli kysymään, että mitä tuli pisteiksi. Ja ihmetteli kovasti, että miten meillä näin kävi. Hänen mielestään koirani on hyvä jäljestämään - oli nähnyt meidän edellisen päivän treenit. Ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. No, lauantaina ei kukaan WM-luokan koira tehnyt tulosta. Kaikilla matka tyssäsi enemmän tai vähemmän kulmiin.

Erkki oli siis viimeisenä suoritusvuorossa Stufe2-luokassa. Aamulla oli yksi saksalainen tehnyt 86 pisteen jälkisuorituksen ja kaikki muut olivat jääneet ilman tulosta. Meitä edeltävä koirakko sitten teki 96 pistettä. Tsekkien puheenjohtaja oli, meidän menessä ilmoittautumaan, näyttänyt Katrille, että peukkuja pidetään meille ja tulosta toivotaan. Onneksi Pispan ja Erkin jälkien väli oli useita tunteja, joten meikäläisellä oli mahdollisuus yrittää nollata itsensä ja keskittyä Erkkiin Pipsan epäonnistumisen jälkeen.

Tulin Erkin kanssa ilmoittautumaan ja siinä vaiheessa tuomari sitten sanoi, että muista nämä ovat vaikeat olosuhteet. Vein Erkin paalulle ja lähetin sen jäljestämään. Erkki lähti hyvin paalulta - ei ongelmia - hyvällä paineella. Ensimmäinen suora meni hyvällä rytimillä. Pieniä tarkistuksia, joka johtui siitä, että jäljen polkijan kengänpohjista oli lentänyt mutakokkareita jäljen sivuun. Pysyi erittäin hyvin jäljen päällä. Tultiin ekaan kulmaan, ajoi koiran mitan yli, mutta välittömästi sai jäljen hajun ja jatkoi oikeaan suuntaan. Tultiin ekalle esineelle; pysähtyi ja katsoi meikäläistä. Jäin odottamaan maahanmenoa, mutta meinasi lähteä eteenpäin, jolloin komensin maahan ja Erkki toimi käskyn mukaan. Ajattelin, että nyt kaikki on pelissä, otan sitten vaikka tästä esineestä 0 pistettä, jos sillä varmistan seuraavat. Lähti hyvällä rytmillä esineeltä. Toinen kulma meni moitteettomasti. Kolmas suora edelleen hyvällä rytmillä ja nyt oli jo häntä alkanut hieman nousta - eli motivaatio kasvamaan. Ajattelin, että treeneissä ei kuitenkaan tarkkuus ole kärsinyt vaikka on vahvistumisten jälkeen motivaation noussut ja paine laskenut - siihen oli luotettava. Tultiin 3 kulmaan. Erkki ajoi hieman yli ja sitten pikkasen haki suoraa. Minä ohjaajan oli sitä mieltä, että nyt ollaan harhalla - aivan selvästi näin, että jälki jatkuu eteenpäin ;) Erkki otti nopeasti suoran vasemmalle ja annoin mennä liinan mitan, kunnes nyppäsin. Palasi takaisin kulmaan ja yritti hakea jälkeä muualta, ja lähti uudestaan vasemmalle. Minä estin taasen. Erkki palasi kulmaan ja yrtti hakea jälkea ja lähti taas oikealle. Siinä vaiheessa tuomari huusi, että "it is OK". Katsoin hämmästyneenä, että ok? Ja Erkki painaa jälkeä eteenpäin. Rytmi tietysti oli kärsinyt meikäläisen aiheuttamasta hämmennyksestä. Onneksi tultiin pian esineelle ja ilmaisi sen itse moitteettomasti. Esineeltä lähdettiin vielä pikkasen hämmentyneenä, mutta Erkki pääsi tosi nopeasti rytmistä jälleen kiinni ja seuraava kulma oli hyvä, seuraava suora erittäin hyvä, piikki meni loistavasti ja diagonaalinen suora hyvin. Pyrki tekemään muutaman tarkistuksen saran suuntaan, mutta kun ajoin tuntumalla - korjasi nopeasti jäljen päälle. Edellisen päivän treenit siis tuottivat sitä mitä halusimme - tarkkuutta jäljen ajamiseen ja kulmiin. Tultiin viimeiselle esineelle, Erkki pysähtyi ja minä pikkuriikkisen nyppäsin (jonka tarkka tuomari huomasi) ja koira veti maihin. Ja siinä kun lähestyin sitä yritti ottaa esineen suuhun - komensin "plats" ja se tehosi - tätä ei sitten tuomari enää huomannut. Ja voi sitä riemua, mikä meikäläisen sisällä pulppusi. Mun koira 15 koirasta teki tuloksen!!

Hävetti oma tyriminen - yritin kaikin keinoin estää Erkkiä tekemästä tulosta!! Pitäisi vain luottaa omaan koiraansa, mutta jos harhat on ollut ongelma niin kisassa niitä kyllä näkee joka paikassa ja ... Onneksi koira ei kerännyt paineita tilanteesta, vaan tiesi mitä oli tekemässä ja ohjaajan painostuksesta huolimatta piti päänsä kasassa ja taisteli. Pirkolle kuula kalloon :) Kysyin jäljenpolkijalta, että miten Erkki reagoi harhoihin - ei mitenkään! Kerroin hänelle, että luulin siinä 3. kulmassa olevamme harhalla ja hän vastasi, että juu hän kyllä näki kun yritin estää.

No, pronssi mitalli boksereiden erikoisjäljen MM-kisoissa Stufe 2-luokassa - upeeta!! Hyvä Erkki.

VPG

2005-10-23T19:32:00.000+03:00

Tänään oltiin sitten Erkin (MB Sky Is Limit) elämän ensimmäisessä suojelukokeessa. Aamulla kyllä aattelin kun heräsin klo 4 kellon soittoon, että hullu mä oon. Ja mieli teki niin jäädä peiton alle. No, tunnin kuluttua istuttiin autossa keula kohti Lahtea.

Jäljet ajettiin ensimmäisenä aamulla ja meille tietty osui arvonnassa numero 1. Joten ajoimme ekan jäljen. Sen Erkki suorittikin todella mallikkaasti. Ensimmäinen kulma tuotti hieman päänvaivaa, mutta selvitti sen itsenäisesti. Tuulta pellolla oli ihan reilusti ja viimeinen suora ajettiin vastatuuleen diagonaalisesti sakoihin nähden. Pisteitä 95.

Siirryttiin sitten tottiksiin kentälle. Ja en ehtinyt oikein virittää Erkkiä ja pistää ns. pakettiin, kun jouduimme jo suoritukseen. Joten se kyllä näkyi läpi koko suorituksen - pientä kurittomuutta! Ohjaaja teki seuraamisessa oikein emämokan ja jätti nopeuden muutokset tekemättä ja meinasi henkilöryhmäkin jäädä... huh, huh - tais pikkasen jännittää ;) Liikkeestä istuminen, joka petti edellisellä kerralla ja liikkeestä maahanmeno ok. Valmistelevat osuudet vain liian lyhyitä. Luoksetulossa hidasti hieman n. 2m ennen ja suoraan sivulle!! Siinä vaiheessa meikä ajatteli, et miten ihmeessä mä saan ton koiran pakettiin. Seuraavana noudot ja tasamaanuotoon lähti nopeasti, nopea tarttuminen kapulaan ja takaisin ja vinoluovutus. Hyppynouto upeasti esteen yli mennen tullen, kapulan tuonti ja sit kierrettiin ohjaaja kaks kertaa ympäri ennen luovutusta ja istuminen vinoon. A-estenoudossa nopeat noudot ja luovutus samanlainen kun hyppynoudossa. No, on vissiin kotona reenattu ruokakipon kanssa sivulletuloa vähän pikkasen paljon... Ja sit se eteenmeno. Arvasin jo miten siinä käy. Yritin pitkittää valmistelevaa osuutta niin, että oltais reilusti päästy noutokapuloiden ohi. Mutta ei... Irtosi pari metriä ja lähti kaartamaan noutokapulatelineelle. Annoin maahankäskyn ja totteli välittömästi menemällä maahan. Liike ei siis tällä kertaa mennyt aivan nollille. Ja mikä parasta nyt kerrankin pääsin puuttumaan tähän virheeseen jopa kokeessa ja uskon, että se kantaa hyötyä jatkossa.

Paikalla olo oli sitten erinomainen. Liike, jossa on aina ollut korjaamisen varaa. Yleensä on ryöminyt n. 2m - nyt ei senttiäkään. Tottispisteet 75.

Sitten se suojelu - oli aika katastrofi. Ei minkäänlaista hallittavuutta... Irrotukset pelas sekä irrotuksen jälkeiset vartioinnit sekä lähetymiset. No, niitä on todella reenattu viimeiset 1,5kk. Niitä meikä pelkäs kaikkein eniten, mutta Erkki järjestikin sit muuta ohjelmaa...

Ei muuta kun hallinta kuntoon talven aikana ja keväällä uudestaan kokeeseen.

Onnittelut!!

2005-10-19T13:01:00.000+03:00

Tänään syntyi kennel Boxlee'ssä Ma Baker's Xcaliburin ensimmäinen pentue. Pentue koostui 2 tiikeriuroksesta ja 2 keltaisesta uroksesta. Ikävää, ettei yhtään narttua tullut. Mutta toivotaan, että pojat ovat sitäkin parempia. Pennut ovat kaikki "ehjiä" ts. ei kitalaki-huulihalkioita, ei häntämutkia ja ei yhtään valkoista! Onnea Haiju!! Hyvä saldo. Helppo hoitaa niin emän kuin kasvattajankin. Toivotaan, että pennut säilyvät yhtä herhiläisinä, terhakkaina ja temperamenttisina kuin ensimmäisinä elintunteinaan ovat osoittaneet olevansa!

Huijareita liikenteessä

2005-10-18T22:23:00.000+03:00

Kuulin tänään erittäin luotettavalta taholta, että Helsingin seudulla myydään bokserin pentuja - valkoisia hintaan 750e, mitähän ne värilliset maksaa? Pennut ovat paperittomia - emällä rekisterikirja, isällä ei. Tosin tätä ei kerrottu kun vasta sitten, kun pentua mentiin hakemaan. - Petos? Syy miksi valkoinen pentu maksaa 750e oli, että pentu on väriltään niiiin puhtaan valkoinen.

Voi hyvät hyssykät sentään - mitä tallaisen toiminnan estämiseksi voisi tehdä? Niin, ja pennun ostajalle ei sitten anneta mukaan mitään - ei ruokinta- tai minkään näköisiä hoito-ohjeita. Voi pentu parka.

Olipa rankkaa

2005-10-16T11:52:00.000+03:00

Eilen oli boksereiden ekat FH rotumestaruuskisat Harjavallassa. Kisa oli 10 koiran koe ja kisoissa oli 6 bokseria ja 4 muun rotuista (2 sakemannia, 1 dobberi, 1 bortsu). Olosuhteet olivat pahemmat kuin inhimilliset. Tuuli oli todella voimakas ja lähenteli myrskylukemia. 7 jälkeä lähti paalulta kohtisuoraan vastatuuleen. Se oli todella vaikeaa kaikille koirille, niin kokeneille 2-luokan kuin kokemattomille 1-luokan koirille rodusta riippumatta.

Tietysti harmittaa, että koularit jäi saamatta - koko loppukesä ja syksy reenattu. Mutta jos jotain lohtua eilisestä löytää, niin Erkki ja Pipsa olivat ainoat koirat koko kisassa, jotka selvittivät ensimmäisen suoran ja kulman ja ilmaisivat 1 esineen. Erkki lähti ekan kulman jälkeiselle harhalle n. 40 askelta kulmasta, joka oli myötätuuleen ja näin voimakkaassa sivutuulessa heti kulman jälkeen jäljestettäessä helppo ratkaisu koiralle. No, näitä pitää treenata. Pipsa taisteli ekan suoran myrskyisässä vastatuulessa. Selvitti kulmankin todella hyvin olosuhteisiin nähden jäljesti suoran, ilmaisi esineen ja jäljesti suoran loppuun kulmaan asti. Sitten ei enää päässyt jälkeen kiinni, ja suoritus keskeytettiin. Tyttö kyllä ei luovuttanut vaan haki ja haki kulman jälkeistä suoraa, nenä kävi koko ajan ja töitä tehtiin.

Sen verran hyvillä mielillä ollaan, että tuli nähtyä omien koirien koulutustaso. Parin viikon kuluttua startataan Atibox FH MM-kisoihin ja molempien pitäisi olla kisakunnossa. Toki erikoisjälki on todella herkkä laji ja mitä vain voi sattua, mutta koulutustaso on ainakin riittävä. Ja ei muuta kun treeniä vielä pari viikkoa...

Kiitos!!

2005-10-10T11:30:00.000+03:00

Vielä kerran ystäville viikonlopusta. Oli ihanaa viettää aikaa yhdessä. Paljun on sitten koeajettu ja ihanaa oli. Tarha on pystyssä ja hieno siitä tulikin. Ja sitä aitaa jäi vielä yli puolet määrästä käyttämättä - tuli ostettua vähän reillulla kädellä :) Yläkerran isäntäkin suosi niin, että koko viikonlopun paistoi aurinko ja oli kiva touhuta pihalla. Saatiin ne lehdetkin kompostiin ja puut suojaan talvea varten.

Kiitos - se kaasugrilli oli kymppijuttu! Kiitokset vielä kerran ja toivottavasti nähdään saunomisen merkeissä pian.

Tyytyväinen

2005-10-07T21:34:00.000+03:00

Pennut kävivät tänään eläinlääkärin tarkastuksessa ja kaikki saivat "terveen paperit"; ei sivuääniä ei mitään erikoista mainittavaa. Huh, tässä vaiheessa aina voi huokaista syvään helpotuksesta ja tyytyväisyydestä.

Tyytyväinen myös ihanasta uudesta kodista. Syksy on saapunut ja puut tiputtaneet jo melkein kaikki lehtensä. Silti aurinko jaksaa paistaa ihanasti olohuoneen ja keittiön ikkunasta aamusta iltaan. Ja terassilla on vielä ollut muutaman iltana lämmin istuskella. Huomenna on tuparitalkoot. Pystytetään koirille tarha, pilkotaan saunapuut talvea varten ja ennen kaikkea "asennetaan" se palju. Ihanaa päästä tähtitaivaan alle nauttimaan paljun veden lämpimästä hyväilystä ja saunan tuoksusta. Kyllä se elämä voi joskus olla ihanaa.

Uusia kuveja

2005-09-30T13:00:00.000+03:00

Pennut kasvavat ja luovutusaika lähenee. Jokaisen sivuja on päivitetty ja uudet seisotuskuvat lisätty. Kuvat on otettu 6 viikon ikäisinä.

Kotia vailla

2005-09-27T15:06:00.000+03:00

Tiikeriuros Ma Baker's Blackhole (mahdollisesti) ja keltainen uros Ma Baker's Bullseye etsivät vielä kotia. Molemmat varausperuutuksen johdosta! Luovutushan on 4.10. eteenpäin.

Tänään se sitten tapahtui

2005-09-19T20:29:00.000+03:00

Koirat näyttävät todella kotiutuneen uuteen elinympäristöönsä. Siivosin tuossa alkuillasta ja Pipsa, Nami ja Laalaa touhusivat pihalla. Tarkistin aina välillä, että kaikki kolme ovat yläpihalla. Ja sitten - 15 min keskityin lattian puunaamiseen ja kun menin pihalle - vain Pipsa lanasi palloa pihalla, kaksi muuta riiviötä oli teillä tietymättömillä. Huusin ja vislasin ja huusin ja vislasin ja ketään ei näkynyt. Siinä vaiheessa kylmähiki nousi otsaan.

Hyppäsin äkkiä autoon ja lähdin ajamaan tietäpitkin etsimään kahta karkulaista. Naapurin täti polki pyörällä vastaan ja jotenkin tuli tunne, että oliskohan se tulossa meille... Pysähdyin naapurin papan luona ja nousin ulos autosta. Siinä samassa Laalaa juoksee mestästä erään toisen naapurin pihan läpi "kieli vyön alla" ja kohta perässä Nami.

Naapurin täti palasi pyöränsä kanssa ja oli todella ollut menossa meille kertomaan, mistä koirat löytyy. No, nyt tuli sitten sanottua kättä päivää uusien kyläläistuttavuuksien kanssa. Mukavilta ihmisiltä vaikuttivat, eivät edes pelänneet kahta sekopäätä. Tuumasivat vanhukset vain, että komeita koiria ovat ja kovia juoksemaan...

Kyllä se tarha täytyy saada mahdollisimman pian. Ja onneksi loppu hyvin kaikki hyvin.

Uusi Blogi

2005-09-19T20:20:00.000+03:00

Ajattelin hyljätä vanhan foorumin ja siirtyä käyttämään tätä Blogia. Vastaa ehkä enemmän tarkoitustaan. Ja on mukavampi käyttää. Vanha foorumi on kuitenkin palvellut enimmäkseen ilmoitustaulun tyyppisenä paikkana.